Muutaman mutkan kautta

Olen kokenut helvetin maan päällä. Eilen luulin vielä, että Pohjois-Haagaan on helppo mennä. Olin väärässä. Se on joku ihme landemesta, johon eksyy satavarmasti! Luulin, että pääsen cheerleadingharkkoihin helposti dösäl, mut jäin vahingossa jo Maunulassa pois. Harhailin ympäri Maunulaa kunnes soitin siskolleni, että missä vatussa mä olin. Ohjeet olivat selvät: kolme kilometriä autiota tietä eteenpäin, niin ollaan jo lähellä. Ja eikun tarpomaan! Asiaa ei auttanut hirveä vesisade ja kamala kiire!Yli tunnin päättömän rämpimisen ja noin tsiljoonan avittavan puhelun jälkeen olin vihdoin päässyt päämäärääni: Pohjois-Haagan yhteiskouluun. Harkat alkoivat lihaskunnolla, mutta pian aloimme tehdä stuntteja, eli erilaisia pyramidejä yms. Meiltä puuttui flaijeri 'lentäjä', joten minä sain anorektisena tyttönä tämän homman. Minulla ei ollut mitään käsitystä mistään, mutta pian minut oli jo nostettu ilmaan ja jokaisesta suusta pulppusi miljoona erilaista neuvoa. Olin päästäni pyörällä, mutta loppujen lopuksi kaikki meni ihan hyvin. Minua jopa kehuttiin luonnonlahjakkuudeksi... :)